Kengät & laukku x3

Onneksi pääsin takaisin Helsinkiin kaikkien laukkujeni kanssa. Tulomatkalla kylläkin vähän jännitti, räjähtääkö ylitäysi laukkuni, mutta onneksi ei. Vaikka minulla ei ollut juurikaan tavaraa mukana, niitä kirpparikamoja sattui vaan kerääntymään niin paljon.




Kengät Bianco, laukku ja legginsin Gina tricot, takki JC, pipo pieces 



Viikonlopulta onkin muutama, kuva kun yhdistän lempilaukkuni ja kenkäni kolmeen eri asuun. Villakangastakista olin todella yllättynyt, että se sopi vaatteisiini. Yleensä en yhdistele kylmiä ja lämpimiä värejä, mutta vihreän kaulahuivin kanssa, kokonaisuus vaan yllätyksekseni toimi. Lisäksi asusteeni sopivat hyvin myös kirpparilta ostamani mekon kanssa, vaikka välillä tulikin vähän paha kotiopettaja olo. 



Mekko kirpparilta



Yhdistin lauantaina kenkäni ja laukkuni perus mustiin "retkuihin". Eli legginseihin ja väljään toppiin. Toimii aina, kun ei jaksa ajatella mitä laittaisi päälle. Näissä vaatteissa on vaan harmi, että  yleensä niiden käyttöikä on niin lyhyt. Vaatteet kuluvat nopeasti ja usein ne eivät pääse edes kirpparille myyntiin, kun ovat niin nukkaisia ja kuluneita. Huolestuttavaa, miten vaatteiden laatu huononee vuosi vuodelta, ja kulutus vaan kasvaa. Ajatella, että en voi esitella omia vaatteitani miniäkokelaalleni, kuten poikaystäväni äiti teki viikonloppuna. Voin tyyliin kertoa vain, että: "katsoppas tätä tiskirättiä. Se oli joskus mun bilelegginsit. Eli kalsarit, joita pidettiin, kuin housuja".

Legginsit ja paidat Gina tricot. Korut pieces.

Olipa ihanaa viettää aikaa vanhojen ystävien kanssa. Tutustuin myös viikonloppuna klipseillä laitettaviin otsahiuksiin, joita jouduin parturoimaan lyhemmäksi. Tämä tapahtui niin, että kaverini kiinnitti irto-otsiksen päähänsä ja mä sitten leikkasin, kuin mitä tahansa tukkaa. Kannattaa muuten tarkastaa, ettei omia hiuksia jää väliin. Kaverilleni tuli nyt toispuoleiset otsishaivenet (sori ).

Tukasta tuli muuten mieleen, että olen täysin kyllästynyt omaan tukkaani. Halusin viime keväänä liukuvärjätyn tukan, jossa tyvi oli tummempi ja latvat, aivan kuin auringon polttamat. Lisäksi halusin kasvattaa pitkän tukan. Tukka oli todella ihana kesällä, kun olin vielä ruskettunut. Nyt se näyttää vaalean ihoni kanssa todella huonokuntoiselta ja palaneelta. Mutta inhoan muutoksia tukkani suhteen. Olen vuoden ajan ollut nyt se rasittava asiakas, joka haluaa värjätä vain tyven, kieltää leikkaamisen ja toivoo salaa, että näyttäisi erilaiselta. Kampaajanhan tehtävä olisi lukea ajatukseni, että oikeasti haluan näyttää Megan Foxilta. No siihen ei pelkkä tukka auta.

Soitin siis luottokampaajalleni Jonnalle ja varasin ajan. Sanoin, että haluan nyt jotain muutosta ja äkkiä. Jonna myös lupasi  kertoa kevään, kesän hiusmuodista . Täytyy yrittää pakottaa Nia mukaan ottamaan muutama kuva, tyyliin ENNEN: Ritu, JÄLKEEN: Megan Fox.

Lady in Black

Paitapusero: Lindex
Farkut: Replay
Laukku: Pieces
Kengät: DinSko
Kulakoru: Pieces
Käsikorut: Pieces, Pull&Bear, Äidiltä varastettu
Sormus: H&M

Ja sitten päivänasua eiliseltä, kun olin viettämässä iltaa yhden kaverin luona. Juotiin kahvia, juoruiltiin ja tulkittiin horoskooppeja. Kaveri on hieman skeptinen noiden horoskooppien suhteen, mutta taisi sekin jotain niistä teksteistä allekirjoittaa. Saa nähdä, josko senkin saisi käännytettyä :) Ja hei, haluan kunnon salaman kameraani! Sisällä saa otettua niin paljon parempia kuvia sellaisen kunnon salaman kanssa. Mitähän ne mahtaa maksaa? Kehtaisikohan pyytää syntymäpäivälahjaksi? Täytyykin tutkia asiaa..

noniin, asuun: Eli päällä on ehdottomasti käytetyimmät farkut ikinä, ne ovat niin ihanat mutta pikkuhiljaa myös niin rikki ja kuluneet. Jostain pitäisi löytää uudet, mutta super skinnyjä mustia farkkuja, jotka sopisi omalle kropalle ei vaan ole tullut nyt vastaan. Ongelmana olematon takamus ja ylipitkät jalat. Päällä oleva paita on uusi löytö. Olin jo jonkin aikaa harkinnut läpikuultavaa väljää paitapuseroa, mutta materiaalit olivat mietityttäneet. En oikein uskalla ostaa silkkiä, koska en luota omiin taitoihini sen hoidossa, pelkään että paita olisi pilalla ensimmäisen viiden minuutin jälkeen tai viimeistään pesun yhteydessä. Polyesteri taas on yllättäen melko usein hyvin epämiellyttävän tuntuista. Tässä paidassa tuo 100% polyesteri-kangas ei itseasiassa ole ollenkaan niin huono kuin yleensä, toki se on hieman sähköinen ja hiostava, mutta ei yhtään niin pahasti kuin muutamassa muussa paidassa, joita olen sovittanut. Lisäksi ehdotonta plussaa paidan mallissa on se että miehusta on kaksinkertaista kangasta, jolloin ei tarvitse painia niin paljon sen kanssa mitä sen alle pukee. Läpikuultavat vaatteet ovat kivoja, mutta en oikein tunne oloani kotoisaksi alusvaatteitani esitellessä, alustoppi taas usein näyttää jotenkin hölmöltä tuontyylisen paidan alla. No, tässä paidassa problem solved :) Kenkiä ja laukkua jumaloin edelleen! Pidin ihan kiitettävästi meteliä kun käsikorut ja kenkien soljet kilisivät liikkuessa.

Erikseen on ehkä vielä pakko hehkuttaa koruja. Aloitin varsinaisesti korujen käytön muutamavuosi sitten kun eräs silloinen työkaverini pakotti minut riisumaan huivin kaulasta kesäkuumalla, se täytyi sitten tietysti korvata jollakin ja aloitin asujen asustamisen koruilla. Nykyään vain harvoin jätän asun koruitta. Pidän hyvin yksinkertaisista vaatteista ja varsinkin värimaailma on usein aika mielikuvitukseton, jolloin koruilla mielestäni saa lisättyä asun mielenkiintoa. Yleensä kaulassa on pitkä ketjuinen kaulakoru ja kädessä suurinpiirtein miljoona käsikorua. Viimeksi tänään minulta kysyttiin, että eivätkö käsikoruni paina aivan hirveasti. Joo, näin saa helposti vahvistettua käsilihaksia, oikea käsi alkaa olemaan jo todella vahva :)

Kun matkustin töihin tänään bongasin muutamalta bussi-pysäkiltä Sonisphere julisteen. Mä niin en malttaisi odottaa kesää! Keikat, aurinko, loma koulusta, kesävaatteet.. Mitäs muuta vielä? No, oikeesti en kyllä ole mikään maailman suurin kesän fanittaja, mutta rupeaa pikkuhiljaa tämä kylmyys ja vaatekerrokset riittämään. Suurimmat ongelmat kesässä ovat nämä: 1. Onnistun alkukesästä aina palamaan ja se tapahtuu aina niin että loppuvuoden on mahdollisimman häiritsevät rusketusrajat. Paras tähän mennessä oli muutama vuosi sitten puolikuu yläselkää koristamassa. 2. Kun ulkona on kuuma en osaa valita mitään päällepantavaa, koska puen mielelläni useampia kerroksia vaatteita. Helteellä kerrospukeutuminen ei välttämättä ole lämpöviihtyvyyden kannalta se miellyttävin vaihtoehto. 3. Kesällä on ötököitä! Vihaan ötököitä! Viime kesänä kodin valtasi lauma pieniä siivekkäitä vihreitä olentoja, joita sitten imuroin kaikilta valkoisilta pinnoilta. Onneksi olen päässyt jo pahimman yli ötökkäkammossani, pelkäsin siis aiemmin kuollakseni perhosia. Pahimpia olivat yöperhoset, mutta myös ihan tavalliset olivat riittävän pelottavia nekin. Listasta huolimatta, olen siis kuitenkin jo ihan valmis lämpeneviin ilmoihin :) Saisi vetästyä tuolta koiraltakin tukan pois..

Kirppislöytöjä Vol.2





Aamulla koin iloisen yllätyksen, kun lämpömittari ei näyttänytkään jotain -1000C (ok...vähän liioittelin), vaan -5C. Tästä innostuneena päätin kävellä keskustaan ja katsella Mikkelin vaatekauppojen tarjontaa. Olin positiivisesti yllättynyt. Näyttäisi siltä, että kauppoihin on ruvettu tekemään entistä rohkeampia ostoja, niin värien kuin mallienkin osalta. 

Omassa lapsuudessani 90-luvun Mikkelissä vaateostokset tehtiin joko Seppälästä tai Haloselta. Ja niistäkin ostettiin vain tarpeelliset. Vaatteita tehtiin myös itse, tai muokattiin toisten vanhoista. 

Muistan vieläkin sen tunteen, kun äiti vei minut ostamaan ensimmäisiä Leviksen 501 farkkuja. Voi miten rakkaat ne olivatkaan minulle, ja miten minua masensikaan, kun ne jäivät liian pieniksi. Yritimme vielä äitini kanssa jatkaa farkkujen käyttöikaa ompelemalla nilkkojen kohdalle kangaspaloista jatkeet, mutta pian housut eivät menneet enään lantion kohdalta kiinni.

Miten johonkin vaatteeseen voikaan kiintyä niin. Säilytän edelleen rakkaita farkkujani vanhempieni luona, enkä halua luopua niistä ikinä. Ihan kuin kuvittelisin vetäväni ne joku päivä taas jalkaani.  Ehkäpä nämä ajat saivatkin minut kiinnostumaan vaatteista. Tarjontaa ja rahaa, kun ei ollut, piti haaveilla vaatteista.

Mutta siis! Tänään sitten vuorossa oli itsepalvelukirpputori Kirppis-Kahvila Wilma ja Wihtori.



Nyt ei sitten tarvitse vähään aikaan ostella yhtään mitään...toivottavasti.



Kirppislöytöjä Mikkelistä

Tulin tänään aamujunalla Mikkeliin viettämään muutamia lomapäiviä vanhempieni luokse.

Teimme myös äitini kanssa hyökkäyksen muutamiin kirpputoreihin. Olen huomannut löytäneeni parhaimmat ostokseni aina pienemmiltä paikkakunnilta. Olisikohan syynä se, että hyvät tuotteet viedään pääkaupunkiseudulla käsistä. Tuotteista myös rahastetaan enemmän.

Tänään kohteenani oli reaalikirppis. En ollut hakemassa mitään ihmeellisempää, mutta kuinkas taas ollakaan, raahasin kotiin ison kassillisen tavaraa.
Tässä siis ostokseni. Lisäksi ostin vielä hatun ja toisen huivin, mutta laitan niistä kuvan, vasta kun olen tuunannut ne.

Mekko tiina teinituote, laukusta ei tietoa, keskimmäinen bleizeri finnbird, oikealla jakku ril`s, huivista ei tietoa.

Tykkään erityiseti tuosta oikeanpuoleisesta jakusta. Odotan, että nämä pakkaset loppusivat ja tulisi kevät. Jakkua voi käyttää esimerkiksi risaisten farkkujen ja löysän t-paidan kanssa. Ja hmmm. ehkäpä myös maksihameen kanssa.

Iltapäivällä menin esittelemään löytöjäni poikaystäväni äidille, joka on myöskin innokas kirppariharrastaja. Hän lahjoitti vielä tämän ihanan vintagelaukun. En tiedä uskaltaako tätä aarretta edes käyttää. Taidan laittaa sen lasivitriiniin sisustuselementiksi.

Tässä vielä muutama vinkki kirppareilla koluamiseen, joista on ainakin itselleni ollut hyötyä:

• Yritän aina etsiä kojuja, joissa on vähän mummomaisia vaatteita. Niistä löytyy parhaimmat helmet.
• Katson vaatteiden laatua ja merkkiä. Esimerkiksi suomalaisilla merkeillä on yleensä hyvä jälleenmyyntiarvo.
• Kirppareilla kannattaa koluta säännöllisesti.
• Kesälomareissuilla kannattaa tutustua eri paikkakuntien kirppareihin. 
• Tuunaus on tosi hyvä juttu, mutta ainakin itse karsastan sitä, löytäessäni jonkin hyvän vintagetuotteen. En haluan "raiskata" arvokasta tuotetta.
• Kirpparikaveri on tosi hyvä (itselläni äiti:))! Hyvä kirpparikaveri löytää sinulle ne tuotteet, mitkä itse olisit ohittanut.
• Jos pähkäilet jotain tuotetta, joka maksaa jotain 1,5e, niin OSTA se! Minua edelleenkin harmittaa toissa kesältä yksi ihana villakangas bleiseri, joka jäi mietiskelyn jälkeen rekkiin.

Huomenna sitten vielä muutama kirpputori ja illalla kaverini luokse syömään!

..and she's buying a stairway to heaven..

toppi: H&M
neule: H&M
farkut: Crocker
laukku: Mango
kengät: DinSko
korut: JC ja Pull&Bear

Tänään oli shoppailupäivä. Vaatteita lähdin katselemaan, mutta niitä ei sitten tarttunut mukaan yhtäkään. Parit kengät ja laukku sitten juu..

Tein sellaisen huomion, että ostoksille ei kannata lähteä nilkkapituisissa farkuissa, jos meinaa rakastua muutamaan pariin nilkkureita. Oli jotenkin erittäin ärsyttävää sovitella kenkiä väärän mallisten housujen kanssa. Toinen mikä kenkiä ostettaessa on myös aina yhtä ärsyttävää, on koon valinta. Nahkakenkä venyy aina, mutta kuinka paljon? En jotenkin vieläkään osaa olla täysin varma olenko valinnut oikean koon, kenkien suhteen kun ei myyjäkään voi sitä päällepäin nähdä. Hieman siis toisien kenkien kohdalla mietityttää, tuliko kuitenkin ostettua liian isot. No, sovitan niitä uudelleen huomenna ja jos tuntuu isolta niin käyn sitten vaihtamassa :) Se mikä toisissa kengissä mietityttää on tuo koron korkeus. Siis eihän 8cm sinänsä mikään kovin korkea ole, aika normaali oikeastaan, mutta kun minulla on ilman kenkiä mittaa se 177cm niin kengät jalassa se tekee 185cm. Nykyään olen muuten ihan sinut pituuteni kanssa, mutta korkojen kanssa aina vähän mietityttää, ainakin jos on liikkeellä huomattavasti lyhyempien ihmisten kanssa. Ja onhan se vähän ehkä outoa olla montaa miestä pidempi..? No, ne uudet kengät on niin ihanat, että ei haittaa vaikka olisin 2m ne jalassa :)

Kengissä olen jo pitkään ostanut lähes ainoastaan aitoa nahkaa, mutta jostain syystä laukuissa hinta on aina tuntunut liian korkealta. Ostin itselleni joululahjaksi (tottakai itselle täytyy ostaa joululahjoja) viime jouluna ison mustan laukun ja nyt kun olen sitä käyttänyt en halua enää muovisia laukkuja. Kyllähän nahkainen laukku on pitkäikäisempi kuin edulliset tekonahkaiset ja kun kyseessä on sellainen laukku mitä on tarkoitus useamminkin käyttää ei kestävyys ole pahitteeksi. Ja kyllähän aito pehmeä nahka hakkaa tunnussa tekonahkaiset mennen tullen :)



kengät: Bianco



Eli tänään on sitten taas tuhlattu ihan tarpeeksi vähäksi aikaa, varsinkin kun Riitta sai hommattua meille ne Sonisphere-liput. Mutta niinkuin Riitta sanoi, näitä voi ajatella sijoituksina tulevaisuuteen. Logiikka saattaa hieman ontua mutta ei se haittaa, tärkeintä että on joku selitys tuhlailulle :)



kengät: DinSko
laukku: Pieces



Must haves

Listasin muutamia asioita, joita on pakko saada kesäksi. Tässä on vasta alkua:

-Maksihame

-Maksimekko (sifonkinen,jos on tosi lämmintä, muuten trikoo)

-Leveälahkeiset ja korkeavyötäröiset housut

-Täydellisen istuvat boyfriend malliset farkut

-Jumpsuit (siis muunkin värinen, kuin musta)

-Bleizeri

Tänään on ollut mielenkiintoinen päivä. Jäin ensinnäkin kiinni töissä itsekseen puhumisesta asiakkaalle. Katselin itseäni peilistä ja juttelin juna-aikatauluista...ypöyksin.

Sain kokea tänään myös, kuinka "rankkaa" on blogin kirjoittajan elämä. Yritimme ottaa poikaystäväni kanssa kuvaa päivän asusta, mutta olin niin jäässä tuolla ulkona pakkasessa, että eihän siitä mitään tullut. Kaikissa kuvissa näytän siltä, että todella kärsin, lisäksi nenäni on kuin Petteri Punakuonolla. Takaraivossani huutavat äitini sanat: "Tyttöhyvä miten vähän sinulla on päällä?!? Villahousut jalkaan heti!". Jep.  Mutta menimme sitten autohalliin ja tältä siis näytin tänään:

Ota jo se kuva...

...tai musta tulee demoni!
Takki JC, Laukkua, koruja ja hattua en muista mistä, farkut ja kengät Miss Sixty, paita Vero moda

Ajattelimme muuten Nian kanssa laittaa tänne jonkinlaisen kokelman kevään/ kesän trendeistä. Kiinnostaako?

Keskiviikkona saa  lippuja Sonisphereen!

Spiders

Ajattelin avata hieman omaa historiaani metallimusiikin maailmassa. Kaikki tosiaan lähti vuosia sitten, kun kaverini näytti minulle System of a Down:in Spiders:in musiikkivideon. Kaveri oli muutenkin aika hyvä valitsemaan rankemmasta musiikista juuri ne sopivan rauhalliset kappaleet, joilla siihen aikaan täysin musiikkimauton minä innostui. Tätä kaveria tosiaan siis syytän (oikeasti siis kiitän ja kumarran) aikalailla täysin siitä, että innostuin raskaammasta musiikista.

Ensimmäisiä suosikki bändejäni (niiden Spice Girls:ien jälkeen siis) olivat muunmuassa Mokoma, Stam1na, Rammstein ja jo edellä mainittu System of a Down. System of a Down on itseasiassa ainut bändi mitä jossain vaiheessa harkitsin lähteväni ulkomaille katsomaan, kun se ei tuntunut Suomeen tulevan. Olinkin sitten aivan murtunut kun bändi hajosi. Mutta kun kuulin S.O.A.D:in tulevan kesällä Provinssiin jouduin ostamaan liput välittömästi :) Vielä en ihan hirveästi uskalla intoilla, etten vain manaa tätä juttua ja se ei sitten jostain syystä tulekaan.

Musiikkihistoriani pitää sisällään myös lyhyen (mutta sitäkin hohdokkaamman) uran hevi-bändin rumpalina. Kinuin kavereita kuukausia ottamaan minut soittamaan rumpuja heidän bändiinsä ja kun he eivät siihen suostuneet ehdotin tulevani soittamaan syntikkaa. Ensimmäisissä treeneissä soitin sitä syntikkaa, mutta sen jälkeen valtasin rummut itselleni. En ollut koskaan aiemmin soittanut rumpuja, mitä nyt hyvin pikaisesti kokeillut yläasteen musiikintunneilla, eivätkä pojat tietenkään suostuneet opettamaan minulle mitään peruskomppeja tai muita, vaan opetteluun meni suoraan Iron Maiden:in Afraid to Shoot Strangers. No, ihan en sitä sitten oppinut, siinä aikataulussa ainakaan. Aikalailla puolivuotta rumpuharrastukseen meni (olisiko lukion lukuloman muka muutenkin voinut käyttää?), meillä oli omia biisejäkin, pravuurina "rummut jotka Niakin osaa" :) Rumpujen soitto oli aivan mahtavaa, mutta koska en pystynyt omia rumpuja hankkimaan se sitten jäi, mutta ehkä vielä jonakin päivänä..

Vanhat rumpukapulat ja silloin käytetyt Converse:t, jotka näyttää hävyttömän hyvä kuntoisilta kuvassa

Koirapoika

Pitkähihainenpaita: H&M
Huppari: H&M
Farkut: Crocker
Pipo: Jack & Jones
Kaulahuivi: JC 

Koirien täyteinen sunnuntai takana. Daro pääsi eilen seurustelemaan Justuksen ja Indin kanssa. Ihanan helppoa väsyttää koira viemällä se leikkimään kavereiden kanssa :) Daro oli tosin hieman itsetuhoisella päällä eilen: ensin kolhasi jalkansa, sitten tuli naarmu leukaan ja viimeiseksi täräytti vielä täydellä vauhdilla päin lipputankoa. Koirankoulutuslistalla seuraavana: opeta koira varomaan lipputankoja kun pomppiin innoissaan. Ja olemaan muutenkin varovaisempi, niin ei tarvitse omistajan olla huolesta soikeana kokoajan. Eikö noiden villakoirien pitänyt olla sieltä fiksummasta päästä rotuja? Puuttuukohan Darolta muutama tärkeä geeni, koska kuinka vaikeaa voi olla tarkkailla ympäristöä edes vähän: varoa tielle tulevia esteitä ja ymmärtää että jäinen maa saattaa raapia leuan verille jos juostessa kerää suun täyteen lunta..?

 Päivän ohjelmaan kuului myös remontin seuraamista vierestä (ihanan rentouttavaa istuskella sängyllä kun toinen raataa pensseli kädessä), juoruilua ja horoskooppitulkintaa. Parempaa ei voi olla kuin rauhallinen sunnuntai hyvässä seurassa, kahvimuki kädessä ja koiria ympärillä :)

Jos Riitan asuun tuli inspiraatio koruista niin minun asuun se tuli koirista ja kylmästä. Pyhävaatteet eivät välttämättä ole niitä parhaita mahdollisia koiratreffeille, jos niitä ei halua koristaa kuolalla ja karvoilla. Lisäksi näillä celsius-asteilla mukavuus ja lämpimyys saattavat mennä tyylin edelle, ainakin kun on tarkoitus viettää aikaa ulkoilmassa. Ja eipä tuolla metsänkeskellä sitä asua kukaan pääse arvostelemaankaan (niin täytyy sitten laittaa tänne blogiin, että pääsee), hienot olivat tyylit isännällä ja emännälläkin :)

Face of Melinda

Nia kertoi mulle ilouutisen. Opeth tulee Suomeen heinäkuussa Sonisphere:en. Ja tapahtumahan järjestetään Helsingissä. JEE JEE! Nyt on vaan sitten taas yhdet festarit mihin pitää mennä. Toivottavasti musta ei tule ihan ongelmanuorta.

Tapahtuman sivut löytyvät täältä.

Käsikorut ja kaulakoru Pieces. Sormus en kyllä valitettavasti muista mistä.

Inspiraatio vaatteisiini lähti mun lempikoruistani. Hassua sinänsä, koska käytän yleensä todella vähän accessoreja. Mutta siis. Tältä näytin tänään.

Farkkutakki H&M. Legginsit ja tunika Gina Tricot. Kengät Bianco.

Riitta

Olen 28-vuotias (mutta haluaisin olla 22-vuotias) vaatetusalan opiskelija, ja toisinaan parturi-kampaaja. Intohimojani ovat vaatteet, askartelu, taide, urheilu ja metallimusiikista "diggailu". Tykkään myös katsella ja havainnoida ihmisten tyylejä. Pelkään ilkeitä ihmisiä ja vanhenemista.

Puolitoista vuotta sitten tein täyskäännöksen elämässäni, kun aloitin vaatetusalan opinnot, ja yritin jäädä eläkkeelle parturi-kampaajan toimesta. Yritykseksi tosiaan, koska teen näitä töitä vieläkin toisinaan. Työskentelen myös vaatekaupassa.

Metallimusiikki tuli elämääni (noloa kylläkin tunnustaa), kun juuri 19-vuotta täyttäneenä aloin tekemään metallimusiikin siivittämänä esitanssijan hommia. Tämä onkin jo historiaa elämässäni (onneksi!), mutta tätä kautta tutustuin eri bändeihin ja opin tykkäämään tästä musiikkilajista. En siis todellakaan ole mikään metallimusiikin asiantuntija, mutta innokas kuulija ja suuri halu oppia lisää. Ensi kesäksi onkin sitten varattu kolmen päivän lippu Provinssiin. Tuskaan tieni vie myös, mikäli rahani vielä riittävät.

Harrastan piirtämistä ja itsekseen puhumista. Jälkimmäisestä yritän päästä eroon (koska naapurini taitavat jo pitää minua outona). Urheilu on myös suurena osana elämääni. Juoksemisen ja jumppaamisen lisäksi lempipuuhaani ovat pitkät sunnuntailenkit maisemia fiilistellen. Ah ihanaa!

That`s me in a nutshell!

-Riita-

Nia



Elikkäs minä.. 24-vuotias opiskelija, joka on hurahtanut vaatteisiin, asusteisiin, kenkiin, metallimusiikkiin, horoskooppeihin, koiraan, excel-taulukoihin (ja mihinkäs muuhun vielä..?), eli ihan normaali tyttö siis (not?)

Historia vaatetusalalta pitää sisällään pukuompelija-koulutuksen, opiskelua vestonomiksi, reilun neljän vuoden kokemuksen vaatekaupassa töissäolosta ja toki pitkäaikaisen innostuksen vaatteisiin :)

Metallimusiikista innostuin joskus yläasteella. Ensimmäisiä muistoja on kotitaloudentunneilta kun pari poikaa meidän ryhmästä lauleskeli "sugaaaaar.. titi-tiditi-titiii.." Aika pian System of a Down sitten esiteltiin mulle virallisesti ja siitä kai se kaikki sitten alkoi.. Tätä toista poikaa saa syyttää muutamaan muuhunkin bändiin innostumisesta sen jälkeen :)

Mitäs elämään sitten muuta.. hmmm.. Kotia ja koiraa kai lähinnä :) Eli yritetään tässä samalla viettää mahdollisimman paljon aikaa kotona nuoren isovillakoiran kanssa, josta pitäisi saada vielä kasvatettu mahdollisimman mallikkaasti käyttäytyvä koira. Muuta liikenevää vapaa-aikaa tuhlataan sitten kavereihin ja uusiin innostumisen kohteisiin (tällähetkellä ehdottomasti niihin horoskooppeihin)

Tulikohan tässä jo jonkin näkönen esittely suoritettua..?

-Nia-

Welcome to the blog..

-Kaikki alkoi koulusta, ja kurssista, jossa hampaat kiristellen istuskelimme. Tästä tylsyyden koitoksesta kuitenkin syntyi idea. Yksi tekstiviesti : Sä, mä, metallimusa, vaatteet ja blogi.-

Eli nyt muutaman viikon intoilun, suunnittelun, palaveeraamisen ja säätämisen jälkeen blogi on luotu! Vielä on toki aika paljon ulkoasun ja sisällön viilaamista, sekä ihan kaiken näköistä opettelua edessä, mutta eiköhän tässä jotain saada aikaiseksi..? Intoa taitaa löytyä molemmilta ainakin enemmän kuin tarpeeksi :). Ja toi "molemmat" pitää siis sisällään kaksi vestonomi-opiskelijaa (lisää esittelyä molemmista tulossa myöhemmin), joita yhdistää vaatteiden lisäksi mahtava musiikkimaku ;).

Tämä on siis pähkinänkuoressa lifestyle-blogi, joka painottuu vaatteisiin ja metallimusiikkiin, mutta eiköhän tässä tulla sivuamaan muutamaa muutakin aihetta. Aika tulee sitten näyttämään mitä kaikkea blogi pitää sisällään, mutta ideoita on ainakin runsaasti. Ammattitaitoa pitäisi vaatepuolelta löytyä (jos koulusta ja työkokemuksesta on jotain opittu), musiikki puolelta ei ehkä niinkään, mutta josko tässä matkan varrella siitäkin jotain ihan oppisi..?

Vasemmalla on siis Riitta, eli Ritu ja oikeella Nia, eli Nia.

-Nia & Riitta-