Räikeä Liehuva Nude

Tuossa kun lueskelin tuota Riitan tekemää juttua kesän vaatteista ja katselin sitä ihanaa väriloistoa, niin alkoi jo hieman mietityttämään, josko pitäisi kuitenkin joihinkin räikyviin vaatteisiin panostaa. Ongelmana on nyt vain se, että haluaisin käyttää niitä juuri sellaisella "törkeällä tavalla", että olisi väriä värin päällä, mutta se vaatisikin sitten todella moneen tuotteen kotiin raahaamista. Nopealla tarkistuksella kaapista löytyy yhdet punaiset farkut (ei ehkä tarpeeksi räikeät), oranssi trikoinen mekko (sopii) sekä vaaleanpunertava T-paita (ihan väärän sävyinen). Näillä ei siis pitkälle vielä päästä..

Olen siis suhteellisen tarkka siitä, etten pidä samaa kokonaisuutta useita kertoja. Se ei sinänsä ole niinkään tietoista vaan minua vain häiritsee jos muistan asun olleen aiemminkin päällä. Tämä koskee varsinkin sellaisia asuja, jotka on helppo muistaa, ei siinä mitään jos on sama mustaa-mustalla-yhdistelmä, mutta tuollainen kirkuvan erikoinen yhdistelmä onkin sitten asia erikseen.. Yritän myös aina hankkia sellaisia vaatteita, joita pystyisi käyttämään useamman sesongin ajan, eivätkä nämä värit välttämättä kovin pitkäaikainen trendi ole..?

Lisäksi en tunne oloani kotoisaksi, jos asujeni tyylit vaihtelevat huomattavasti eri päivinä ja väriräjähdys ei ole aivan helpoin saada muutettua minun tyylisekseni, kun oma tyyli hyvin pitkälle tällähetkellä rakentuu hyvin neutraaleista ja moneen yhdisteltävistä vaatteista. Toisaalta voisin kyllä kokeilla piristää asuja kirkkaan värisillä kynsilakoilla sekä vaikka kengillä ja laukulla. Hmmm.. Täytyykin mietiskellä tätä.

Järkevintä tosin olisi varmaan suosiolla jatkaa tällä toisella Riitan mainitsemalla linjalla, eli neutraaleilla nudeilla. Näitä taitaa kaapista muutama löytyä :) Ja nämä on jotenkin omassa päässäni helpompi yhdistää myös niihin aina tyylikkäisiin mustiin. Tähän kun sitten vielä integroi sen viimeisenä esitellyn läpikuultavuuden ja laskeutuvuuden niin johan siinä on kaksi Riitan esittelemistä teemoista käytössä :)

Olen pohtinut myös sitä, minkä Riittakin tuossa mainitsi, että neutraalimpien värien kanssa sopii ehkä paremmin se, että näyttää muutenkin luonnolliselta (lue: ei jaksa meikata tai laittaa tukkaa). Räikeät värit saattavatkin sitten vaatia jo hieman enemmän panostusta. Ainakin minun värityksilläni..?

Paita: JC
Farkut: Lindex
Nahkatakki: Only
Kengät: Bianco
Korut: JC

Tuosta ehostamisesta puheen ollen: näin kesän lähestyessä alkaa ihan erilailla miettimään meikkaamista ja muutenkin laittautumista. Onkohan se vain se, että aikaa ja energiaa on niin paljon enemmän? Olen nytkin jo monena aamuna harkinnut piilolinssien laittamista ja ehkä jopa vähän meikkiäkin.. Hassua sinänsä, koska kesällä mielestäni meikkaamattomuus sopii vielä paremmin kuin talvella. Minähän en varsinaisesti rusketu ollenkaan, mutta se asteen päivetyskin riittää ja iho on muutenkin kesäisin paljon parempi kuin talvella. Hmmm.. Pitäisiköhän tänään yllättää työkaverit ja jättää silmälasit kotiin..? :)

Ispiraatio pukeutumiseen, kesä 2011

Näin kesäloman lähestyessä keräsin inspiraatiokollaasin kesän 2011 pukeutumiselle. Syntyi kolme eri teemaa, jotka ovat:

Kirkaat värit

Eksyessä nyt vaatekauppoihin, ei voi olla huomaamatta väriloistoa. Kesä 2011 on todellista värien juhlaa. Nyt saa rohkeasti käyttää kirkuvia värejä, yhdistellä niitä mielin määrin ja jopa törkeälläkin tavalla. Turkoosin maxihameen kanssa voi laittaa vaikkapa neonvihreän topin ja olalle pinkin laukun. Muuten, Pantone värijärjestelmä on valinnut vuoden 2011 väriksi kuusaman, punertavan pinkin sävyn.

Vaatteet Monki, kuvat http://www.monki.com/

 

Nude

Kirkkaiden värien vastakohtana näkyi keväällä paljon nudesävyjä. Myös kesällä voi jatkaa samaa linjaa (eikä siis tarvitse stressata rusketuksesta). Huolettoman tukan, lähes meikittömien kasvojen ja kalpean ihon kaveriksi voi valita lähellä ihon sävyjä olevia vaatteita. Tyylin avainsanoina ovat luollisuus, pehmeys ja viattomuus.



Vaatteet Monki, kuvat http://www.monki.com/



Läpikuultavuus, laskeutuvuus

Läpikuultavuus ja pitsi näkyy voimakkaasti tämän kesän materiaaleissa. Läpikuultavat materiaalit ovat usein polyesteria tai silkkiä. Polyesterituotteet ovat edullisempia, mutta niiden kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Vaikkapa paitapuserossa saattaa kesällä tulla hyvinkin kuuma. Kannattaakin valita sellaisia vaatteita, joissa on paljon väljyyksiä.
Muotolinjoissa on paljon laskeutuvuutta. Erilaisilla laskoksilla, pliseerauksilla ja muotoilulla saadaan vaatteeseen liikkeen tuntu.

Vaatteet Monki, kuvat sivuilta http://www.monki.com/







 

Kaupunkilaistyttö

Näistä kuvista tulee niin ihanan kotoisa olo, oikein maalaistunnelmaa :) näen itseni jotenkin edelleen ihan maalaisena, joka vain hetkellisesti asustelee kaupungissa. Sinänsä jännä, koska olen kuitenkin jo 5 vuotta asunut kaupungissa (no okei, en nyt missään ihan kaupunkikaupungissa, vaan täällä reunamilla), eli aikalailla koko aikuisikäni. Maaseudulla tulee vain niin sellainen olo, että minä kuulun tänne.. Joku päivä minulla vielä on se omakotitalo isolla pihalla, missä koirat ja lapset voivat sinkoilla ympyrää sydämensä kyllyydestä, mutta koitetaan nyt vielä jokunen vuosi leikkiä tätä kaupunkilaistyttöä :)

Tässä taas esittelyssä uusia koruja. Tuo kaulakoru on niin ihana! Siihen oli myynnissä aivan mielettömän hieno sormuskin, missä nuo kynnet kietoutuvat sormen ympäri. Siitä sormuksesta oli vain niin pientä kokoa, ettei olisi mahtunut minun jättisormiini, eli on sitten pakko pärjätä pelkällä kaulakorulla.. Tuohon kahden sormen sormukseen kuuluva kaulakoru sitten kyllä löytyy korulippaasta :)

Aloitin koristamaan asujani koruilla muutama vuosi sitten, kun silloinen työkaverini suorastaan pakotti minut ottamaan huivin pois kaulasta kesäkuumalla. No, asu ei sitten ollut viimeistelty ilman jotain roikkumassa kaulassa, joten jouduin ostamaan kaulakorun. Siitä lähtien olen pikkuhiljaa totutellut koruihin ja irtautunut huiveista, enkä enää voisi kuvitellakaan olevani ilman koruja. On todella alaston olo, jos kaulassa ei roiku mitään. Tämä koristautuminen johtuu myös varmaan suurelta osin siitä, että tykkään hyvinkin yksinkertaisista vaatteista, missä ei ole mitään sellaista selkeää ja hyvin näkyvää jujua, niin asuun tarvitsee sitten jotain lisäämään sitä mielenkiintoa. Koruja vaihtamalla pystyy myös todella hyvin luomaan ihan erilaisen tunnelman samaan asuun.

Ja sitten nuo mustat farkut, ne ovat vaan niin minun juttuni. Ne ovat olleet erittäin kovassa käytössä ja muokkaantuneet niin mukaviksi päällä. Ja siis koska farkut eivät ole ihan skinnyt, ne ovat jotenkin todella rennon ja huolettoman oloiset. Alan varmaan itkemään sitten kun ne hajoavat, enkä voi niitä enää pitää. Miten voi olla niin vaikea löytää täydelliset mustat farkut? Minun täytyisi nyt ehdottomasti löytää uudet, kun ne toisetkin ovat nyt jo aivan hajalla. Minun vaatekaappiini nyt vain kuuluu mustat vaatteet, aikalailla kaikki täytyy löytyä sieltä mustana. Black is always the new black :)

Topit: H&M
Neule: VeroModa
Farkut: DenimBirds
Kengät: Bianco
Korut: JC

Mustaa kahvia

Koneen kätköihin oli hautautunut kuvia muutaman viikon takaa. Tässä asussa oltiin siis koululla ahertamassa suunnittelutehtävän kimpussa. Onneksi se on jo ohi :)

Tässä taitaa olla nuo festarikengät ensimmäistä päivää jalassa. Muutenkin ajattelin asua yhtenä festarivaatetus vaihtoehtona. Tykkään muuten kyllä, mutta ehkä valkoinen on kuitenkin vähän turhan valkoinen festareille..? Lisäksi minun täytyy hieman kaventaa tuon mekon yläosaa, ettei tarvitse olla kokoajan kiskomassa sitä ylöspäin. Sormeen löytyi pantterisormus (vai mikä kissapeto tuo on?), joka oli pitkään pinnirasiassa piilottelemassa. Minusta se on tosi hauska kun se syö sormen (ja siis juu, huumorintaju on seitsemänvuotiaan tasolla) :)

Tykkään kyllä tästä asusta todella paljon, vaikka tämä naisellisen hempeän ja kovan maskuliinisen yhdisteleminen ei mikään uusi keksintö olekaan. Se nyt vain toimii tosi hyvin. Tämän tyyppisessä sekoitusasussa on lisäksi hirveän helppo olla, koska siinä ei julista olevansa naisellinen, eikä myöskään rock.. Tykkään jotenkin juuri sellaisista asuista, mitkä eivät suoraan edusta mitään selkeää tyyliä, vaan ovat sekoitus muutamista jutuista. Todellisuudessa en hirveän usein jaksa kovin tarkasti vaatteita miettiä, kiroan vain kun kaapissa ei ole mitään päälle pantavaa ja nappaan jotain :)



On muuten vähän ärsyttävää, kun ensin tuli paniikki ilmojen lämpenemisestä ja nyt harmittaa kun ei ole super lämmin. Talven jäljiltä mietin, että mitä nyt laittaa päälle, ja nyt kun ei ole niin lämmintä, niin kiukuttaa, kun tekisi mieli pukea vain kesähepeniä. Miten joku vaatteiden valitseminen voi olla näin vaikeaa..?

Kävin muuten eilen juomassa kofeiiniöverit eräällä vanhalla kaverilla. Kaveri ei siis ole vanha, vaan olen tuntenut hänet yläasteelta lähtien. Olimme parhaita kavereita joskus lukiossa, jonka päätyttyä elämät vaan veivät hieman eri suuntiin, eikä ihan hirveästi pidetty yhteyttä. Nyt olemme olleet tekimisissä aikalailla puolenvuoden välein (toivottavasti jatkossa oikeasti useammin!), mutta se on ihan mieletöntä miten helppoa toisen seurassa oli olla. Vaikka kuulostaakin todella kliseiseltä, niin oli ihan kuin olisimme vasta edellisenä päivänä nähneet. Eli eiköhän sitten oikeasti toteuteta suunnitelmamme terassien valtaamisesta :)

Mekko: JC
Sukkuhousut: Lindex
Kengät: Bianco
Korut: JC

Tiistai

Eilen ohjelmassani oli suunnata Nian kanssa Leppävaaraan tapaamaan erästä Riikkaa. Onnistuimme eksymään matkalla, koska käsinpiirtämäni kartta ei ollutkaan ihan korrekti, mutta onneksi Riikka tuli noutamaan meidät kauniiseen kotiinsa. Hän esitteli meille tekemiään vaatteita ja olimme ihan pyörällä päästä. Se luovuuden ja ideoiden määrä oli jotain ihailtavaa. Ja se ajatusmaailma, josta ne ideat kumpusivat. Mutta kerromme lisää niistä myöhemmin ja tietysti esittelemme vaatteita.

Nämä ovat juuri niitä päiviä, jolloin ei tiedä mitä laittaisi päälle. Koskaan ei tiedä tuleeko päivästä lämmin vai ei. Halusin pitkästä aikaan käyttää leopardikuvioista hametta. Ongelmana oli, että siitä tulee helposti tosi halpa vaikutelma, joten otin kaveriksi mustat sukkahousut ja mustan topin. Loput sitten tuli jotenkin itsestään. Ja asu oli loppujen lopuksi aivan mainio.

Suosittelen tosiaan lämpimästi sitten lukemaan sen tekstin Riikan tekemistä vaatteista. Lupaan, että jotain aivan huikeeta on tulossa!

Haamustressiä

Tuntuu jotenkin ihan oudolta, että koulu on nyt ohi tältä vuodelta. Koko ajan on sellainen haamustressi, että jotain pitäisi nyt tehdä, ei saisi vain laiskotella, mutta eihän tässä oikeasti tarvitse tehdä enää mitään! :) Ihan täysin en siis vielä ole asiaa näemmä sisäistänyt, mutta eiköhän nuo lämpenevät ilmat ja lisääntyvät työvuorot kohta auta asian tajuamaan..

Minusta on jännä, kun kaikki aina sanovat, että kun käy vaatekaappia läpi vaikka kirpparia varten, kannattaa sieltä heittää kaikki sellaiset vaatteet pois mitä ei vaikka viimeisen vuoden aikana ole kertaakaan pitänyt. Itse en siis toimi näin, koska aina välillä saatan löytää jonkin vaatteen, jota en ole piiiiiiitkiin aikoihin käyttänyt ja sitten se onkin aivan täydellinen päälle puettavaksi. Esimerkkinä vaikka tämä hame. Olen ostanut sen joskus monta vuotta sitten, enkä ole koskaan mitenkään ihan hirveästi sitä pitänyt, mutta silti aina välillä kaivan sen esille kaapin uumenista.

Muutenkin on mielestäni kiva käyttää sellaisia vaatteita, jotka ovat jo vanhoja, koska silloin on erittäin epätodennäköistä että sama vaate kävelee kadulla vastaan. Ei sillä sinänsä ole mitään väliä onko jollakin sama vaate, koska ne tulee nyt kuitenkin ostettua yleensä halpaketjuista mistä muutama muukin vaatteensa hankkii. Hieman siis epätodennäköistä, ettei kenelläkään muulla olisi samaa. Tärkeämpää minulle onkin sitten ehkä se, ettei vastaan tulisi ihmistä jolla olisi samanlainen asu. Otan toki vaikutteita vaikka kauppojen esillepanoista, mutta yritän kuitenkin keksiä vaatteille erikoisempia yhdistely tapoja. En nyt sitten tiedä kuinka mielenkiintoisesti siinä onnistun, mutta pikkuhiljaa..?

Paita: H&M
Hame: JC
Sukkahousut: Lindex
Kengät: Bianco
Korut: JC

Maaseutua ja trimmailua

Olin perjantaina viettämässä päivää vanhemmilla. Äiti oli tehnyt herkkuruokaa. Sain etukäteen toivoa mitä ruokaa haluan (äitin rakuunaista kanakastiketta!) ja oli hyvää, nam :) Ruoan jälkeen lähdettiin pienelle auto ajelulle. Vanhemmat olivat vähän aikaa sitten ostaneet uuden auton, ja tottakai minä halusin testata millainen se on ajaa. Eli pakkasin sitten äitin ja koira autoon ja lähdettiin ajamaan. Äiti kyseli muutaman kerran, että "Mihin me oikein mennään?" "En mä tiedä, ajetaan nyt vaan. Ei kai tässä mihinkään mikään kiire ole..?" Minusta on ihan mielettömän kivaa ajella ympäriinsä päämäärättömästi, katsella maisemia ja jutella. Ja eksyä. Eksyn siis ihan aina, eikä tämäkään kerta ollut poikkeus :)

Kun pääsimme takaisin kotiin alkoikin varsinainen ohjelma, eli koiralta tukka pois. Villakoira on aikalailla täydellinen koirarotu, siinä on vain yksi valtava miinus: turkki. Se on kyllä ihan kivaa, että koira näyttää aina eriltä, mutta se miten kauan aikaa tälläiseltä amatööriltä menee sen keritsemiseen, on aivan järkyttävää. Trimmaamiseen meni aikalailla 5 tuntia ja nyt kun koiraa katsoo, niin siinä saattaa ehkä jonkin verran olla vielä pidempiä tupsuja karvaa.. Alemmassa kuvassa koira on siis ennen parturi-aikaa. Nyt se on ihan naku ja se on niin ihanan näköinen ja tuntuinen :)

Päivällä oli ihanan lämmin ilma, joten päällä oli toppi. Tai siis identiteettikriisinen hame, joka leikki toppia. Illalla pääsinkin sitten jäätymään, kun ei ollutkaan enää niin lämmin. Koiran iltalenkki (lyhyt onneksi, väsyttävän trimmauksen jälkeen) meni niinkin upean tyylikkäissä vaatteissa kun äitin fleecessä ja ulkoilutakissa. Onneksi maalla saa näyttää ihan miltä haluaa, eikö saakin..? Tosin näytän kotonakin usein suhteellisen juntilta. Naapurit varmaan epäilevät, että täällä asuu kaksoset. Toinen kaksosista käyttää ihan kivoja vaatteita ja välittää ulkonäöstään, kun taas toinen liikkuu koiran kanssa tukka pystyssä, rönttäisissä vaatteissa. No, ei sitä aina voi jaksaa panostaa :)

Toppi: Lindex
Farkut: Replay
Kengät: Bianco
Korut: JC

System of a Down

Ajattelin hieman kirjoitella musiikista. On vain niin paljon helpompi kirjoittaa vaatteista ja kuulumisista, kun niistä tietää paremmin ja niitä on helpompi pukea sanoiksi. Musiikista puhuttaessa tulee helposti sellainen tunne, ettei tiedä mistään mitään, jos ei tiedä aivan älyttömästi. Tämä johtuu varmastikin siitä, että kaveripiiriini on vuosien varrella kuulunut niin monta musiikille elävää ihmistä..? Eli tästä ei ehkä maailmaa järisyttävä teksti tule, mutta yritän nyt vähän valottaa musiikkimakuani, aloittaen System of a Downilla..

System of a Down on amerikkalainen bändi, jonka kaikilla jäsenillä on armenialaiset sukujuuret. Bändin musiikissa minua viehättää eniten se, että se on erittäin vaihtelevaa. Yhden kappaleen eri osat saattavat olla tyyleiltään hyvinkin erilaisia ja eri biiseissä voi olla käytettynä vaikutteita todella erilaisista musiikkityyleistä. Vaikka biisit ovatkin hyvin erityylisiä, niissä on kuitenkin todella voimakas oma leima. SOAD on ainoa bändi, jota ole harkinnut lähteväni ulkomaille katsomaan. Heti tämän päätöksen jälkeen se sitten tietysti jäi "määrittelemättömän pituiselle tauolle", mutta, mutta.. PROVINSSI 2011! Sinne oli siis pakko ostaa lippu heti ensimmäisenä päivänä, kun ne tulivat myyntiin, ettei vaan jää näkemättä :)

Tutustuin bändiin tosiaan siis joskus yläaste aikoina, kun kaverini sitä minulle soitti. Biisi, jolla innostus aloitettiin oli Spiders, System of a Down -levyltä. Aika pian hankin levyhyllyyn kyseisen CD:n. Pidän levystä kokonaisuudessaan erittäin paljon, mutta jos joitain suosikkeja pitäisi tähän nostaa, niin TOP 5 olisi: Peephole, Sugar, Suggestions, Spiders, Suite-Pee.

Toinen julkaistu albumi, Toxicity, löysi tiensä CD-kokoelmiini samoihin aikoihin ensimmäisen kanssa. Kyseinen albumi on ehkä suosikein kaikista. Tältä levyltä on todella vaikea valita parhaimmistoa, koska niitä on oikeasti niin paljon, voiko listata kaikki 14? No, koitetaan valita.. Eli TOP 5 voisi olla: Chop Suey!, Needles, Atwa, Deer Dance, Toxicity.

Ostin tottakai myös Steal This Album:in, kun se kauppoihin tuli, mutta en siitä niin paljoa innostunut kuin edeltäneistä. Eikös se olekin osittain koottu vanhemmista, muilta levyiltä pois jääneistä kappaleista..? Toki siltäkin löytyy erittäinkin hyviä biisejä. Onkohan SOAD:illa yhtään oikeasti huonoa biisiä..? hmmm.. TOP 5 tältä levyltä olisi nopeasti valittuna: Roulette, Highway Song, Innervision, Ego Brain, Mr. Jack.

Viimeiset kaksi levyä muodostavat yhdessä kokonaisuuden. Levyistä julkaistiin ensi Mezmerize, jota sitten puolta vuotta myöhemmin seurasi Hypnotize. Kirjoitellaan niistä nyt sitten yhdessä. Niiden musiikki on huomattavasti "erikoisempaa" kuin aiemmilla levyillä, mutta se on myös jollain tavalla helppo kuuntelullisempaa. Pidän kyllä viimeisimmistäkin albumeista, mutta aivan ehdottomasti suosikki albumini ovat kaksi ensimmäistä. Mezmerizen TOP 5: Violent Pornography, B.Y.O.B., This Cocaine Makes Me Feel Like I'm on This Song, Radio/Video, Question! Hypnotizesta täytynee sitten valita TOP 5:een: Vicinity of Obscenity, Hypnotize, Holy Mountains, Stealing Society, Tentative.

Tärkeä nippelitieto elämästäni on ehdottomasti se, että Daron nimi tulee kitaristi Daron Malakianin nimestä :)

Jos minulta kysyttäisiin musiikkimaustani ja saisin nimetä vain yhden bändin, sanoisin aika varmasti SOAD:n. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan ja Riitta varsinkin aloittaa nyt kuuntelemaan 24/7, että jaksaa sitten intoilla tätä provinssissa :)

Tässä oli sitten ihan liian pienessä pähkinänkuoressa SOAD..

Paint it Black

Minulla oli ilmeisesti hieman synkkä olo, kun valitsin vaatteita. Sinänsä outoa, koska asu oli päällä viimeistä koulutehtävää palauttaessa. Luulisi, että kesäloman alkaminen olisi saanut valitsemaan kirkkaita värejä vaatekaapista (okei, ei siellä ole sellaisia) tai edes jotain vähän raikkaampaa..? No, ehkä väriskaala selittyy erittäin huonosti nukutuilla yöunilla ja aamun massiivisella väsymyksellä ja jumituksella (mitkä näemmä loistavat naamasta näissä kuvissa myös)..?

Eli tosiaankin nyt on toinen kouluvuosi vihdoin kunnialla ohi ja pystyy taas keskittymään töihin, koiraan ja muuhun sosiaaliseen elämään. Enää ei tarvitse kuluttaa tuntitolkulla aikaa tietokoneen edessä ja harmitella ihanien ilmojen tuhlaamista. Jei! :)

Päädyin muuten tänään siihen, että koiranomistajilla pitäisi ehdottomasti olla parkkipaikat aivan kodin vieressä. Miten voidaan olettaa, että tälläinen pieni ja hento (lue: salilla käyntiä harjoittamaton) tyttö jaksaa kantaa 20kg koiranruokaa noin monta kymmentä metriä!? Hieman olivat kädet hapoilla, kun sain tiputettua ruokasäkit käsistä eteisen lattialle. Huh. Onneksi Daro ei sentään kovin paljon syö. Jos Daro olisi vaikka tanskandoggi, palkkaisin ihan varmasti jonkun hoitamaan sen ruokaostokset. Tai sitten opettaisin sen kantamaan itse eväänsä..

Ostin muuten muutamia uusia koruja värittämään pukeutumista. Tykkään ihan hirveästi tuosta kaulakorusta ja ajattelin myös, että nyt voisi vihdoin olla aika ensimmäisen kahden sormen sormuksen hankinnalle. En oikein tiedä häiritseekö minua vähän käyttää molempia yhtäaikaa, kun ovat niin selvästi samaa sarjaa, mutta menkööt nyt tämän kerran (ja ehkä vielä jonkun toisenkin kerran) näin.

Paita: Lindex
Farkut: DenimBirds
Kengät: Bianco
Korut: JC, äiti

Tähän loppuun vielä avunhuuto: Voitko Riitta pliiiiiis opettaa minua tekemään tuolle tukalle jotain!? Ihanasti hapsottaa latvat ja mikä tuo etuheitto oikein on!? No, ehkä poistun tästä hetkeksi itkemään taitamattomuuttani hiusten suhteen ja suuntaan sitten hammaslääkäriin..

School`s out for summer

Tänään sitten kävin vihdoin ja viimein palauttamassa viimeisen koulutehtävän, ja koulu on (luojan kiitos)
ohi tältä vuodelta. Tuntui, että olisin oksentanut tuon malliston ulos. Yök, niin paha olo. Onneksi musta ei tule suunnittelijaa, sillä tuntisin varmaan 24/7 huonovointisuutta ja epätoivon tunnetta. Vai onko jostakin oikeasti tosi kivaa suunnitella noita vaatteita?
Ehkäpä luovuuteen kuuluu tietynlainen huono olo. Tiedän ainakin, että mitä huonommin elämäni on mennyt, sitä parempian tauluja olen maalannut. Viime aikoina olen tehnyt aika huonoja luonnoksia, että ehkä pitäisi kehittää jotain synkkää draamaa elämääni. Jospa vaikka alkaisin haastamaan riitaa Nian kanssa (no heheh sentään).

Tauluista puheen ollen, olen saanut pakkomielteen The Kuvaukset postauksen viimeisestä kuvasta. Haluaisin siitä maalata kesälomallani suuren taulun olohuoneeseemme. Jospa iskä vaikka voisi taas nikkaroida raamit ja auttaa kankaan virityksessä?!? 

Kävin tänään kahvittelemassa ihanan ja rakkaan ystäväni kanssa. Hän on kyllä niin hauska tyyppi, että mua harmittaa kun nähdään niin harvoin. Onneksi vähän suunniteltiin tyttöjen reissua kesälle shoppailun ja hyvän ruoan merkeissä.

Neule, paita, shortsit Vero Moda, laukku GT, kengät Vagabond, korut ja vyö Pieces

Kävin myös moikkaamassa Niaa töissä ja sovittamassa muutamaa kevättakkia, mutta täytyy nyt surukseni taas kerran ilmoittaa, etten tule löytämään uutta takkia enää vissiin ikinä. Mutta onneksi kesä alkaa ihan just ja voi taas käyttää kaikkia kivoja bleizereitä.

Ajattelin myös tänään repäistä ja laittaa oranssin paidan. Mä olen niin rohkea! Ihoni väri ei ole mikään paras mahdollinen tuolle värille, mutta viimeistään kesällä kevyen päivetyksen kanssa paita menee mainiosti.

Ja lopuksi vielä vaihtoehtoinen poseeraus. Tykkään erityisesti tuosta sydämestä, joka roikkuu housujen välistä.

Musikaalia ja heppailua viikonloppuna

Hooh..ihan taas perusviikonloppu. Lauantaina teatterissa ja sunnuntaina perinteisesti ratsastamassa perheen kanssa. Muuten olisi ollut tosi booooring, mutta onneksi olin ostanut uudet trendikkäät ratsastuskuteet...

Hehheh. Ei siis oikeasti ollut mikään perinteinen viikonloppu. Pyhitimme tämän viikonlopun käyttämällä jouluna saamiamme lahjakortteja. Olimme taas kaikessa hyvissä ajoin liikeenteessä, sillä taisi olla kummassakin kortissa viimeinen päivämäärä. Lauantaina kävimme tosiaan katsomassa Wicked:n ja suosittelisin sitä lämpimästi kaikille, mutta harmiksi tuo oli kuitenkin viimeinen esitys. Vaikutuin kaikesta musiikista ja tanssimisesta niin, että pillitin se kokonaisen 2h 55min. Loppujen lopuksi en enää tiennyt, oliko yhteen muurautuneet silmäni allergiaan, flunssaa, tunnelatausta, vai kaikkia yhdessä.

Sunnuntaina sitten ratsastamaan. Poikakaverini sisko oli keksinyt miehensä kanssa aivan ihanan joululahjan. Päivän ulkoilun ja hevosten parissa. Meillä oli ihan superhauskaa. Ja minä taas vaikutuin noista upeista ja kauniista eläimistä. En kylläkään tiedä miten hauskaa sillä ratsastamallamme hevosella oli, sillä siitä kuulemma huokui kyllästymisen tunne meidän aloittelijoiden kanssa. Me ei siis olla kumpikaan ikinä ratsastettu ja täytyy kyllä nyt sanoa, että minusta voisi hyvinkin tulla heppatyttö.

Olimme tietenkin pukeutuneet kauden uusiimpiin trendivaatteisiin. Mulla oli kivasti yhdistetty keltsii, beigee ja limen vihreetä. Sain myös lainaksi ihka oikeat ratsastushousut. Huomattakoon myös tennissukat, jotka vilkkuvat mukavasti housunlahkeiden ja kenkien välistä.

Hmmm. ehkäpä toivonkin joululahjaksi ponia. Sellaista ihanaa, pientä, söpöä ponia. Sen nimeksi voisi tulla Diamond ja me ratsastaisimme yhdessä aamunkoittoon.

Ritu: Ööö..siis mistä piuhasta mä vedän?
Heppa: URPO ! (suomennos heppakielestä)

The Kuvaukset

Tässä nyt niitä lupailtuja kuvia sieltä kuvauksista.

Kuvia otettiin siis valokuvaajan portfoliota varten. Kuvauspaikkana oli tikkurilasta löytyvä Vantaan Taiteilijaseuran Galleria Gjutars ja sen pihapiiri. Kuvauksien inspiraationa toimi 50-luvun murhatarina, eli niin vaatteissa, meikissä kuin hiuksissakin haettin samaa tunnelmaa.

Kuvaajana oli Nita Vera, meikistä ja hiuksista vastasi Riitta ja Nia toimi mallina. Asut ja stailaus valittiin yhteistoimin valokuvaajan ideoiden pohjalta.

Päivä alkoi kahden aikoihin iltapäivällä hiusten ja meikin laitolla, Nita oli mennyt jo aiemmin laittamaan kuvauspaikkoja kuntoon ja viemään vaatteita. Suurinpiirtein puoli kuuden aikaan oltiin valmiita aloittamaan kuvauksia. Kuvaukset ajoitettiin illemmalle, koska osa kuvista haluttiin kuvata hämärässä. Viimeiset kuvat saatiin napattua puoli kahdentoista aikoihin, jonkä jälkeen pääsi ansaitusti kotiin lepäämään.

Päivä sujui erittäin hyvin ja kaikilla oli kivaa. Tunnelma oli ihanan rento, mutta kuitenkin ammattimainen. Ja ne kuvat: mitä mieltä olette?

Hetki vielä

Ihan kohta.. Hetken kun vielä malttaa.. Niin sitten on virallisesti koulu tältä vuodelta ohi! Eli viimesiä tosiaan siis viedään, ensi tiistaihin 10:00 mennessä pitää palauttaa viimeiset tehtävät ja sitten voi hengähtää helpotuksesta. Voidaanko vaikka pitää Riitta pienet juhlat sitten sen kunniaksi? Terassille vaikka?

Vietin esimerkiksi siis tiistaina täydellisen aurinkoisen lämmintä päivää koulun tietokoneluokassa. Ihanaa! Tehtävät ovat siis periaatteessa ihan todella hyvällä mallilla, mutta en uskalla tuudittautua siihen ennenkuin viimeinenkin sivu on tulostettuna. Hieman on siis takkuilua minun ja tietokoneohjelman välillä, me vain ajatellaan niin erilailla. Meinaan pakottaa Riitan auttamaan minua sen kanssa, en vain tiedä minkä vastapalveluksen voin siitä opetuksesta sitten antaa..? Housut ovat siis super ohutta ja joustavaa kangasta, eli eivät tunnu yhtään tukalilta jaloista, vaikka ovatkin noin kapeat. Lisäksi en ollenkaan pane pahakseni sitä, että lahkeet ovat niin pitkät, että menevät vähän ryppyyn nilkasta :)

Toppi: H&M
Löysä toppi: H&M
Farkut: Crocker
Kengät: Bianco
Korut: JC, H&M

Tässä on muuten kuvituksena asu, joka oli maanantaina päällä Riitan kanssa Jumboillessa. Nuo farkut on niin kivat, sopii varsinkin noiden ihanien kenkien (kai omien vaatteiden yms. hehkuttaminen on sallittua?) kanssa tosi hyvin :) Farkkujen ainoa huonopuoli onkin sitten se, että ne on kaavoitettu hieman naisellisemmalle vartalolle, joten vyötärö on aikas tiukka. Mutta siis itseasiassa ne ovat kyllä löystyneet jo todella paljon. Yhdessä vaiheessa olin jo siirtänyt ne kirpparipinoon liian pieninä, mutta pieni jumppaaminen auttoi sitten onneksi :)

Olen muuten ihan fiiliksissäni lakatuista kynsistä myös. En ollut pitkiin aikoihin jaksanut lakata niitä, mutta kun siellä kuvauksissa ne lakattiin, olen sen jälkeen ihastellut niitä. Yksi työkaverikin kehui väriä viimeksi töissä ja sanoi voivansa syödä ne kun ne näyttivät niin herkullisen värisiltä :)

Olikohan tässä jo tarpeeksi pinnallista asiaa tasapainottamaan tuota koulutehtävistä vaahtoamista? Eiköhän :)

Festarikengät ja muuta ihanaa

Riitta ehtikin täällä jo mainita mitä minulle tarttui mukaan Jumbon reissulta maanantaina, eli festari kengät! Olen hävettävän myöhässä näiden biker-saappaiden kanssa, kun monilla on ollut niitä jo pari vuotta sitten. No, selitän sitä sillä, että vielä parivuotta sitten tyylini oli liian naisellinen näihin kenkiin.. Mutta siis jokatapauksessa: tykkään näistä aivan hulluna! Ja ne olivat alennuksessakin jopa :)

Kengät: Bianco

Mutta ostin Jumbosta muutakin. Kävin etsimässä tarvikkeita koulutehtävää varten (kansiota, kartonkia, teippiä..) ja eksyin yhteen uusista lempikaupoistani. Rakastuin tähän kauppaan viime keväänä, kun olin muuttamassa ja taas totesin rakkauden jatkuvan. Ja rakkaani nimi on siis Clas Ohlson. En ihan oikeasti tiedä mikä minussa on vikana, kun menen tällaisistä kaupoista ihan sekaisin, kun vaatekaupoissa osaan kuitenkin ostella normaalinaista järkevämmin..? Mutta sieltä siis tarttui matkaan kopiopaperia, ihania magneetteja ja läpinäkyvää ilmastointiteippiä (vanhemmille ja siskolle siis tiedoksi, että sellaista olikin olemassa), enempää en sitten tuhlannut vaan sain itseni raahattua ulos kaupasta :)





Kirkas ilmastointiteippi: Clas Ohlson
Magneetit: Clas Ohlson

Snif

Kävimme sunnutaina kävelemässä Kaivarin rannassa ja nauttimassa upeasta kelistä. Ihana kevät on tullut taas. Luonto kukkii, aurinko paistaa, siitepöly leijailee ja Riitta aivastelee.
Se on taas se aika vuodesta, kun vedetään antihistaminia nassuun ja pyritään pysymään lähinnä sisätiloissa. Mutta eihän sitä voi, kun on noin upea ilma! Ja onneksi meren rannalla on tosi helppo hengittääkin.

Ja sitäpaitsi ulkona voi käyttää mun uusia aurinkolaseja, jotka peittävät silmäpussit ja verestävät silmät:).

Onneksi tätä ei kestä kovin kauan, sillä jo nyt hyppelen seinille, kun en pysty juoksemaan ulkona. Kuntosalin juoksumatto tuntuu jokaisella kerralla vielä entistäkin puuduttavammalta. Samaa rataa rullallaa ... boooriing ...

Muuten. Kävimme eilen Nian kanssa seikkailemassa Jumbossa. Nia osti itselleen festarikengät ja minä taas meinasin seota terveyskaupassa. Olen saanut päähäni, että haluan valmistaa raakasuklaata. Löysin Life kaupasta sellaisen aloittelijan paketin, jossa on kaikki valmistamiseen tarvittavat, jopa muotit. Pitääkin heti huomenna kokeilla. Njam. Ehkäpä jos niistä tulee oikein hyviä, voin tarjoilla niitä myös Nian yllätyssynttäreillä. Ne ovat todelliset yllärit, koska Niahan ei varmaan lue tätä mun juttuani. Ja en kyllä ole muutenkaan pystynyt salailemaan mitään. Mutta toisaalta kuulin luotettavalta tietolähteeltä (Nialta), ettei hän pidä yllätyksistä. Tai ehkä mä keksin vielä jonkun yllätysnumeron. Jospa mä vaikka vedän jonkun villin kantritanssiesityksen, tai palkkaan poikaystäväni lausumaan runoja. You never know.

Heippa!