Olimme Riitan kanssa katsomassa Provinssissa bändiä, se taisi itseasiassa olla jopa ensimmäinen keikka minkä näimme. Täytyy myöntää, että suuri osa keikasta meni lavalla soittaneiden miesten katseluun, mutta kyllä siinä tuli nautittua musiikista sivussa myös.. En ollut juurikaan tutustunut bändin musiikkiin, mitä nyt kuullut muutamia biisejä radiosta. Mutta bändi oli aikas hyvä livenä, vaikka tuotanto ei ollutkaan tuttua. Myös Ruis Rockissa olimme kuuntelemassa (silloin tosin viereisellä anniskelualueella) ja näiden keikkojen jäljiltä jäi voimistuva tarve tutustua yhtyeeseen vähän lähemmin, musiikkiin siis..
Kävinkin sitten tuossa joitain aikoja sitten ostamassa uusimman Stars Aligned-levyn. Kovin moneen kertaan ei tarvinnut biisejä kahlata läpi, ennen kuin olin koukussa. Tämä levy on nyt soinut iPodissa lähes päivittäin.
Pidän levyssä eniten siitä, että musiikki ei ole liian helppoa kuunnella. Ainakin yhdestä biisistä tulee jostain syystä mieleen PlayStation peli Final Fantasy IX, johon olin ihan koulussa joskus vuosia sitten :) Biiseissä on muutenkin mielenkiintoisia juttuja. Jostain syystä tämmöinen erikoisuus ja sekamelskaisuus tuntuu viehättävän. Niin, ja tähän väliin huomautuksena siis se, että minähän en oikeasti ymmärrä musiikista mitään, eli jos sekoilen tässä viiltävässä analyysissä ihan omiani niin antakaa mennä toisesta korvasta (pitäisikö kirjoitetussa tekstissä sanoa silmästä?) sisään ja toisesta ulos.. Plussaa on myös se, että musiikki ei ole siitä rankimmasta päästä, eli levyn voi laittaa soimaan myös silloin, kun on joku käymässä :)
Ja siis tämä viimeinen biisi on ehdottomasti yksi mihin olen aivan koukussa! Juuri tässä yhtenä päivänä taisin kuunnella sen ainakin viiteen kertaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti